Inhoan nestemäisiä laksoja, ne maistuvat niin pahalta. Harmi, että tätä merkkiä joka ei vaurioita normaalia ruoansulatusta ei saa kuin nestemäisenä. Haluan pystyä pyyhkimään eilisen pois kehostani. Puhdistumaan ruoalta. En voi syödä mitään kiinteää pariin päivään, pitää päästä takaisin ruotuun. Takaisin pinnan alle, pois täältä ruokahelvetistä, turvalliseen keveyteen.
Perjantaina olen taas kepeä, enkä kompuroi ja kompastele. En ole enää saastunut ja tuttu heikotus keinuttaa askeliani. Vahva ihminen. Entistä parempi. Ja pieni, niin pieni ja hentoinen. Puren hampaat yhteen ja keskityn vihaamaan ruokaa ja täysinäistä oloa. Kun oikein keskityn, se alkaa myös tuoksua ja näyttää ällöttävältä. Kunpa vain mahani kurina ei paljastaisi minua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti