Se kutittaa minun mahaani ja lanteita, kutsuu minua. Tule tänne, ota yksi pala. Yksi pieni pala vain. Mutta en ota, koska tiedän että yksikin pala murtaa tämän muurin. Tunnen vieläkin, kuinka päivällä syömäni saasta imeytyy minuun ja se oksettaa minua. Se yrittää asettua mun reisiin ja vatsanseudulle. Yritykseksi jääköön.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti