I know life isn't fair but this is fucking ridicolous

Olen niin väsynyt ja mulla on niin kylmä, että tekee mieli huutaa. Mä hieroskelen kohmeisia sormia yhteen kahden peiton alla ja hytisen. Ulkoilma on mulle liikaa, talvi on liikaa. Kaikkea on aina liikaa. Mä olen liian heikko tähän maailmaan.

Kurkku on kipeä, nyt se tosin ei johdu oksentamisesta, vaan siitä että olen onnistunut kylmettämään itseni. En halua tulla kipeäksi, en voi ! En pysty olemaan pois koulusta tai tipun kurseilta. Sitäpaitsi huomenna on salipäivä.
>>>Ei kurkkukipu estä salilla käymistä. Kehtaatkin ajatella luistavasi treeneistä, tiedät kyllä että yksi sortuminen johtaa toiseen. Ja sitähän sinä et halua, niinhän ? Kahlaa vain huominen läpi niinkuin suunnittelitkin.<<<

Pelkään huomista niin paljon. Taas ruokaa välteltävänä ja vielä erityisen paljon.

Liikaa hiilihydraatteja, liikaa kaloreita. Turhan rasvainen. Liian iso pala. 
Yksi kuppi teetä, kiitos. Ei, en halua muuta. Pärjään ihan hyvin tällä, ei minulla ole vielä nälkä TOISINKUIN EHKÄ SINUNLAISELLASI SINIVALAANKOKOISELLA NORSULLA LAKKAA PIINAAMASTA MINUA JA JÄTÄ MINUT RAUHAAN ELÄMÄÄN VAMMAISTA ELÄMÄÄNI RUOAN KESKELLÄ.
Älkää kyselkö syömisistäni, älkää tarkkailko niitä. Se ainoastaan ahdistaa, vituttaa ja saa tunteet pintaan.