Ahdistus kuplii suonissa ihoni alla. Pitäisi olla parempi. Päätän kasvattaa kynnet, vaikka ne repivät vain kurkkuni auki. Olen päättänyt hyvästellä bulimian. Vereni on nykyisin liian punaista ollakseen kaunista. Minä juon päivälliseksi laihduttajan proteiinipirtelöä ja pintani alla kuohuu. Liian pienet tavoitekoon vaatteet tuijottavat minua vaatekaapin ruskeiden seinien läpi.
Minä olen liian pian aikuinen. Lapsi aikuisen kehossa. Hymyilen kauniisti myyjälle, joka ei kysele mitään liikaa ja piippaa keittojen hinnaksi 40euroa. Varoitustekstissä lukee, ei alaikäisille, normaalipainoisille tai syömishäiriöisille. Minä kiitän ja kävelen onneni kanssa pois.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti