Here we go again

"Hyvää naistenpäivää", äiti sanoo ja lätkäyttää keittiönpöydälle 100gramman levyn geisha suklaata. Minun lempi suklaatani. Sitä kaikkein kielletyintä. Ovi loksahtaa kiinni kliks ja kloks ja minä olen taas yksin. Käärepaperi rapisee aivan liian kovaa kun revin sen auki. 3 minuuttia ja minä olen syönyt sen kaiken. 12 minuuttia ja minä olen parvekkeella tupakalla sappinesteiden korventaessa kurkkuani. Minä vihaan tätä.

 Välillä haluaisin vain luovuttaa ja antaa tämän kaiken viedä minua vain mukanani. Onneksi huomenna on turvallinen päivä, ketään ei ole tulossa vierailemaan väärien ruokien kanssa. Vain minä ja turvaruoat. Ja Sinä ja sinun ruokasi joita minun ei tarvitse syödä. Olen niin onnellinen siitä, että Sinulle riittävät minun liian nopeat ja hätäiset ei sanani.