Sillä on tyhjä pää ja se välillä unohtaa elää

Liian ohut t-paita kylpyhuoneen kylmillä kaakeleilla makaamiseen. En jaksa välittää kylmyydestä, en jaksa välittää enää mistään. Sydän hakkaa liian kovaa ja rinnassa on viiltävä kipu, ei kai taas vasemmalla puolella? Repaleinen hengitys ja vuotavat silmät. Ei minua edes itketä ja silti poskeni ovat märät.

Hengittäminen sattuu. Olen lihonut. Ajatukset vilistävät liian nopeasti päässäni enkä saa niitä kiinni. Järkevien lauseiden muodostaminen on hankalaa ja kun nousen ylös, en enää muista minne olin menossa. Vanhasta muistista nappaan loput laksatiivit ja sytytän uuden tupakan ja unohdan sen, että oksensin tänään jo heti aamusta. Tästä päivästä ei seuraa mitään hyvää.