sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Varo askelmaa kun astut, näihin lätäköihin helposti kastut

Minä uppoan ahdistukseen ja olen jo kolmatta päivää kännissä. Eilen en syönyt, perjantain elin mandariinin kasvissosekeiton voimin mutta kaljaa olen juonut enemmän kuin pitäisi. Silti vaaka tuijottaa minua tyhjin silmin ja näyttää painoksi 49,7kiloa vaatteet päällä ja vielä illalla. Kädet haisevat oksennukselle ja minä haluaisin itkeä, mutta en pysty siihen enää. Pää on raskas ja minä syön vaaleaa leipää ja jäätelöä niin mekaanisesti ja hädin tuskin mitään maistaen. Minä en silti oksenna vaikka pitäisi ja pää on niin sumea. Vielä yksi rauhoittava, kiitos.
 MInä en tiedä kuka olen tai onko minua edes olemassa. Haluaisin luovuttaa ja kadota. Lakata olemasta. Olen liian heikko tähän maailmaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti