Minä en halua syödä. Minun pitäisi ja pitäisi mutta minä en halua. Minun pitäisi jotenkin saada avattua suuni ja otettava se ensimmäinen askel kohti parantumista, mutta jokin naulaa suuni kiinni enkä saa sanaakaan suustani. Kaikki on niin iso, kamalakamala vyyhti enkä tiedä mistä edes aloittaisin. Minä haluan kuolla, ihan oikeasti haluan lakata olemasta olemassa. Minä en halua poistua näiden seinien sisältä, minä en halua syödä enää koskaan, minä haluan mädäntyä rumaksi luurangoksi ja minä haluan, että kun minut löydetään on jo liian myöhäistä.
Rauhoittavat loppuivat eilen illalla. M i n ä v a j o a n .
olen lukenut järkyttyneenä blogiasi ja mieleeni heräsi kysymys, olit kirjoittanut jossain kohtaa etten _ikinä_ ole tarpeeksi laiha? luuletko todella että alkaisivat arvostaa sinua jos oisit olisit 10 kiloa painava luukasa? suosittelen tästä sairaudesta sinun kertovan perheellise! voit jopa parantua!
VastaaPoistaEI tässä nyt niinkään ole kyse siitä, että muut arvostaisivat kun olen laiha ja sitten olen kaunis. Ei sillä sinänsä ole väliä. Minä haluan vain pois ja kuihtua olemattomiin oli hinta ja lopputulos mitä tahansa.
VastaaPoista