Kuivaakin kuivempi iho ja hauraat, syöpyvät kynnet. Hampaat jotka huutavat apua ja kädet joiden tärinä ei lopu. Enkä minä jaksa enää edes katua. Se tunne, kun sain itseni taas tyhjäksi, kun sain oksennettua... Se on osa minua, en pääse siitä irti, minä olin jopa kaivannut sitä.
Toivoa täynnä olevat aamut ja helpot lupaukset jotka on vielä helpompi rikkoa. Jääkylmät sormet teekupin ympärillä ja ympyrää kiertävät valheet. Ne syövät minut elävältä.
Huomenna minä en syö.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti