Treeniä, treeniä ja treeniä. Ja hallitsematonta syömistä ja oksentamista. Mitäpä muutakaan. Suunnittelen jo nyt, miten pystyn oksentamaan aamulla. Niin, äiti on tehnyt kakkua vaikka kielsin. Minun pakko yrittää olla oksentamatta, ei ehkä huomenna mutta ylihuomenna. On pakko pitää päiviä jolloin en oksenna, psyyke ei kestä, keho ei kestä.
Mutta huomenna ja ylihuomenna on väli/palautumispäivät. En voi käydä treenaamassa liikaa, etten mene ylikuntoon.
Miten minä silloin pystyn olemaan oksentamatta ?
Olen umpikujassa.
Paitsi jos oksennan huomenna aamulla vain ihan vähän. Ja en syö loppupäivänä paljoa mitään.
Luulen tietäväni nyt mitä hulluus on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti