Illalla maakaan sängyllä ja tungen hengittäessäni kylkiluuni, vaikka niiden päällä on vielä aivan kamalasti rasvaa. Voi olla että kuvittelen. On nälkä, niin nälkä että päätä särkee, mutta olen niin kyllästynyt oksentamaan. Niin kauan kuin en syö, ei tarvitse oksentaa. Ja välillä se vain on helpointa.
Tyhjiä, mitäänsanomattomia päiviä. Makaan sängyssä ja tapan aikaa. Siivoan, imuroin ja tiskaan. Katson telkkaria enkä nää mitään. Pelkkää aikaa ja syömättömyyttä. Liikaa aikaa laihuuteen.
Herään aamulla ja toivon nukkuvani koko päivän. Yritän katsoa Filth and loathing in las vegasia mutta en voi keskittyä mihinkään. Kaikki luisuu käsistä ja yritän muistaa miten piti syödä. Aamiainen, päivällinen, lounas, illallinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti